Kategoria: Blogi

Vastuullista?

Vastuullista?

Vastuullisuus on noussut tärkeäksi kaikessa tämän päivän inhimillisessä toiminnassa. Pelialalla vastuullisuus on erityisen keskeinen asia. Toimiiko Veikkaus oy vastuullisesti? Entä ulkomaiset, lisensoidut peliyhtiöt?

Suomalaiset journalistit ovat alkaneet yhä puolueettomammin välittää tietoa Veikkaus oy:n toimintatavoista ja arvoista. Nyt jokainen voi muodostaa kuvan monopoliyhtiömme vastuullisuudesta itse.

Sen sijaan ulkomaisista luvanvaraisista pelinjärjestäjistä suomalainen media ei kerro mitään – ei edes vapaan kilpailun sallivista lisenssijärjestelmistä, joka toimivat hyvin mm. Ruotsin, Tanskan, Englannin, Itävallan ja Ranskan valtionkassoja pullistuttaen.

Koska Suomessa mediassa ja jopa eduskunnassa on ulkomaisista vedonlyöntioperaattoreista esitetty vääriä tietoja, tuon tässä blogissani esiin oman näkökulmani. Käytän paljolti esimerkkinä yhtä pientä englantilaisesta pelinjärjestäjää, ColossusBetsiä, koska tunnen yhtiön hyvin ja olen ollut sen kanta-asiakas vuodesta 2014. Koen oikeudenmukaiseksi, että myös ulkomaisista pelinjärjestäjistä ja niiden vastuullisuudesta tulee julkisuuteen yhtä paljon oikeaa tietoa kuin Veikkaus oy:stä.

Tunnen ColossusBetsin pääomistajan vuosien takaa. Teen yhtiön kanssa yhteistyötä ja tosiaan pelaan sinne päivittäin kimpoissani. En omista yhtiöstä mitään. En saa rahaa yhtiölle rekisteröityvistä uusista asiakkaista tai näiden häviämistä rahoista. Minulla ei ole affiliate-sopimusta ColossusBetsin (tai sen paremmi kenenkään muun pelinjärjestäjän) kanssa. Ota nämä tiedot huomioon, kun arvioit puolueettomuuttani tässä vastuullisuuspohdiskelussani.

Heti alkuun: ColossusBets on yksityisomistuksessa. Sen pääomistaja on nollilta liikkeelle lähtenyt yrittäjä, joka on aidolla kiinnostuksellaan järkipeleihin ideoinut ja rakentanut peliharrastajien selkeästi kaipaaman pelikonseptin.

Omassa maailmankuvassani uskon ihmisten olevan kilpailullisia – jo luonnonlain mukaisesta pariutumiskamppailusta lähtien. Tämän seurauksena ihmiset alkavat kilpailla mm. miellyttävyydellä, kauneudella, tiedoilla, voimalla, älyllä, vallalla, statuksella, rahalla ja monella muulla asialla. Kun ihmispopulaatio pitää kilpailun yleisinhimillisten sääntöjen mukaisena – esim. estää väkivallan, varastamisen ja valehtelun – johtaa kilpailu ihmisten ja asioiden kehitykseen. Leikki ja pelit ovat kilpailun ilmentymä.

Kilpailun kieltäminen vääristää asioita ja luo edellytykset väärinkäytöksille. Tästä johtuen sosialismi/fasismi aiheutti miljoonia kuolonuhreja ja valtavan määrän kärsimystä. Länsimainen kapitalismi aiheuttaa niin ikään (sosialismia/fasismia lievempää) kärsimystä silloin, kun vapautta ei rajoiteta sopivasti tärkeissä asioissa.

On oikein, että yhteiskunta sääntelee rajoituksin ja tulonsiirroin tärkeitä asioita (mm. ympäristö, sisäinen/ulkoinen turvallisuus, infrastruktuuri, energia, julkinen liikenne, terveydenhoito, koulutus, ilman omaa syytään epäonnisista huolehtiminen). Mutta kokonaisuudessaan monopolit ja kieltolait ovat osoittautuneet vain hyvin kapeaa poliittista eliittiä hyödyttäviksi. Monopoleista – myös pelialalla – onkin luonnollista ja välttämätöntä luopua. Suuressa osassa vapaita länsimaita näin on tehty.

Pyrin äskeisellä perustelemaan, miksi on hyvä, että joku voi tulla rikkaaksi pelialalla – aivan samalla tavalla kuin riittävän montaa ilahduttanut hyvä luomuviljelijä, lastenlääkäri, rock-muusikko, googlen perustaja tai leppoisa kirkonkylän K-kauppias. Ihmisiä parhaiten palvelevat pelinjärjestäjät tulevat asiakkaidensa valitsemiksi ja ilolla palkitsemiksi. Monet lailliset pelinjärjestäjät ovat sitä paitsi pörssinoteerattuja, joten aivan tavalliset ihmiset voivat tulla niiden omistajiksi taskurahoillakin. Monet eläkerahastot ja vakuutusyhtiöt omistavat peliyhtiöiden osakkeita. Vastuulliset sijoittajat eri puolilla maailmaa vaativat vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä myös sijoituskohteiltaan.

Ongelmapeli? Tekeekö väistämätön riski asiakkaiden riipuvaisuudesta pelioperaattorin vastuuttomaksi silloin, kun operaattorin hallintoneuvostoon ei kuulu kansanedustajia?

Ehkä noin prosentti ihmisistä altistuu ongelmapelille. Mutta peliongelma ei juurikaan riipu siitä, onko pelin järjestäjä yksityinen yrittäjä/organisaatio vai valtiollinen toimija, jolla on yksinoikeus sijoitella esimerkiksi peliautomaatteja strategisesti parhaan uhriryhmän kurjistamista maksimoiden.

Monet yksityiset pelinjärjestäjät olivat edelläkävijöitä sodassa ongelmapeliä vastaan. Ne aloittivat yhteistyön ongelmapelaajia auttavien ja peliriippuvuutta ehkäisevien organisaatioiden kanssa. Enemmistö yksityisistä toimijoista käytti talletusrajoituksia ja tarjosi itse langetettujen pelikieltojen mahdollisuuden jo vuosia ennen valtiollisia monopoleja.

Edellä perustelemistani syistä en näe, että yksityinen omistus vähentäisi peliyhtiön vastuullisuutta. Itse asiassa valtion monopolit ovat usein niin suuria organisaatioita, että siellä yksilöt – joskus suurtakin valtaa käyttävät – pääsevät kenenkään asiaan puuttumatta sooloilemaan itsensä ja lobbaajiensa hyväksi. Näissä oloissa voi jopa vastuullisuuskin lipsua, kun media ei huomaa tai huomaa huomata.

Vastuullinen pelinjärjestäjä pyrkii toki myös pelitarjonnallaan ennaltaehkäisemään peliriippuvuutta.

Esimerkkini ColossusBets järjestää hidastempoisia järkipelejä. Toisin kuin tunnekuohun, pelinopeuden ja taikauskon maksimoivissa, järjen käytön mitätöivissä automaateissa, Colossuksen vakioveikkauksissa ja monivedoissa jännitetään useita otteluita useana eri päivänä. Alkavia pelejä on kymmenkunta päivässä – riippuen siitä, kuinka paljon asiakkaita kiinnostavia huippu-urheilullisia kohteita on tarjolla. ColossusBetsin tarjoamilla peleillä on paljon vaikeampi heittäytyä samaan tunnekuohuun ja varmaan totaaliseen tappioon kuin supermarkettien pelikoneiden kanssa.

ColossusBetsin pelejä voi sitä paitsi pelata kimpoissa – aivan minimaalisilla panoksilla. Tämä rajaa osaltaan ongelmapeliriskiä. Kahdeksan kohteen valioliigan vakiossa eurolla saa jännittää koko viikonlopun, eikä riskiä voi lisätä tuplauksella tai uusilla arvonnoilla. Sen sijaan riskiä voi pudottaa myymällä koko pelikupongin tai sen osan, kun otteluita on vielä pelaamatta.

Pelien ehdot ovat tärkeä osa vastuullisuutta.

Mikä on Veikkauksen automaattien palautusprosentti? Kuinka nopeasti juuri rippikoulun käynyt häviää keskimäärin kolikoiksi automaattia vastaan vaihtamansa viisikymppisen? Entä kuinka kauan saa vaihtelua vaihtelua riutuva eläkeläinen kympillään, jonka on kauppareissulla hetki sitten säästänyt erikoistarjouksien avulla? Mikä on Kenon palautusprosentti? Loton? Entä Vakioveikkauksen?

ColossusBets palauttaa vakio- ja monivetopeleissään asiakkaillaan laskennallisesti 70% vaihdosta. Käytännössä tämä luku ylittyy kuitenkin melkein aina. Voittoina kun taataan aina tietty ”peruspotti”, eikä sitä tavoittele useinkaan niin suuri määrä panoksia, mikä vastaisi 70% palautusta. Usein syntyy myös ns. ”jackpotteja”, ”rollovereita”, missä aikaisemmilta kierroksilta osumatta jääneistä voittoluokista siirtyy rahoja ”ilmaiseksi” jaettaviksi.

Kaikille on hyväksi, että osaaville pelaajille jätetään reilu, urheilullinen mahdollisuus voittaa. On kokonaisuuden hyöty, keskivertopelaajilta voitetaan reiluin ehdoin vain sen verran kuin näillä on varaa hävitä jännityksestä, puntaroinnista ja silloin tällöin onnistumisistakin nauttien. Näin asiakaskokemus paranee ja ongelmapeliriski pienenee.

Pelimonopoli Veikkaus ohjaa ihmisten häviämiä rahoja todella moniin, hyviin ja erikoisiin tarkoituksiin. Äärikohteita ovat esimerkiksi kaunis ooppera tai poliittisten nuorisojärjestöjen näyttävät tutustumismatkat (ihmis) ”lajityyppien” asumisalueille. Nämä rahoitetaan muidenkin kuin musiikkiharrastajien tai ihmisluokkien erotteluun uskovien pelitappioilla.

Itse en halua tukea eripuraa, väärinkäsityksiä, suvaitsemattomuutta ja väkivaltaa ruokkivaa poliittista toimintaa. Mutta jos Veikkauksella on monopoli, ja se jopa haluaa pelin ulkomaille lailla kiellettäväksi, mitä voin tehdä? Pelata Veikkaukselle ja katsoa sivusta, kun vanhuksilla on hämmentyneen pelokas tunnetila poliittisten nuorten ivanaurusta, jota rahoitan (pienesti, mutta periaatteellisesti näin). En voi ottaa kantaa vastuuttomuuteen asiakkaana, kuluttajana, kuten ei-monopoli-aloilla voisin tehdä.

Voitan Pitkävedossa. Sen sijaan Veikkauksen totopeleissä jokaisesta eurostani menee hyviin tarkoituksiin sama prosenttiosuus kuin kaikilta muiltakin. Haluaisin, että nuo yhteiseen hyvään tuomani varat menisivät nuorten mielenterveystyöhön, junioriurheiluun, merkittävään tieteeseen (mm. ympäristö, lääketiede) ja puolueettoman journalismin varmistamiseen. Kulttuuriin ohjaisin rahoja erityisesti muiden tavoitteiden kanssa yhteishyötyjä tarjoavissa projekteissa. Esim. taidepajat sekä bändien harjoituskämpät ja pikkustudiot edistäisivät kulttuurin ohella myös nuorisotyötä. Shakkikerhot voisivat toimia kirjastojen tiloissa jne.

ColossusBets maksaa tietysti palkkion koira- ja hevospelikohteistaan kilpailuja järjestäville organisaatioille. Urheilupeliensä tuotoista se suuntaa osan kolmeen eri projektiin: kilpailu-uransa lopettaneiden greyhound-koirien kotiuttaminen, nuorten ongelmapelaajien auttaminen ja jalkapallojen tuottaminen Afrikassa kaikkein köyhimpien iloksi ja oljenkorjeksi. Näistä lisää lähiviikkoina.

JORMA VUOKSENMAA

ESBC:n kanssa enemmän iloa vedonlyönnistä

ESBC:n voittamisen resepti perustuu Suomen tunnetuimman vedonlyöntisijoittajan Jorma Vuoksenmaan tutkimustuloksiin ja yli 30 voitollisen vuoden kokemukseen vedonlyönnistä. Jorma Vuoksenmaa ja ESBC:n työntekijät pelaavat samaan analyysiin perustuen samoja kohteita kuin asiakkaamme.

ESBC:n sivustolta peliharrastajat ja -sijoittajat saavat ajankohtaiset sijoitusneuvot vedonlyöntiin. ESBC ylläpitää kykyään parantaa asiakkaittensa menestystä yliopistotasoisella tutkimuksella pelisijoittamisesta ja urheilusta.

 

Uutiset ja blogitekstit RSS-syötteenä