Kategoria:
Blogi
Näin kimppani ottivat miljoonavoitot
Viime päivinä moni on jostain syystä kysellyt noista kahdesta julkisuuteenkin tulleesta ravikikimppojeni miljoonavoitosta. Koska sekä Kuopion että Englannin isot voittomme ovat herättäneet (ihan mukavaa ja positiivista) uteliaisuutta aiemminkin, ja koska kimppapelaaminen on nyt hyödyllisempää kuin koskaan, istuin alas ja päätin kirjoittaa blogin näistä kahdesta kimppaonnistumisestamme.
Molempien tarinoiden pääopetus on: monen lähdön yhdistelmäpeleissä pieni sattuma voi olla nollalunastuksen ja miljoonien ero. Kymppitonnin tai parin voitollinen odotusarvo realisoituu miljooniksi ehkä kerran viidessä vuodessa. Useinmiten tuotto-odottama muuttuu nollaksi ennen kuin kaikki lähdöt on ajettu. Mutta pitkässä sarjassa minulle ja kimppalaisilleni tuntuu käyvän hyvin, vaikka en voi enkä halua väittää sen VÄLTTÄMÄTTÄ johtuvan ahkeruudestamme, tutkimustuloksistamme, innostuksestamme tai menetelmistämme.
Joka tapauksessa on varmaa, että jokaisen kannattaa pelata viisaasti ja kimpassa. Myös Suomen eniten voittaneet ja parhaat hevosvedonlyöjät pelaavat kimpassa. Kenenkään pelikassa tai etu ei ole niin iso, että hänen kannattaisi toimia yksin.
Mutta tosiaan, vaikka olen voittanut ja hävinnyt suuria summia täydellisestä vaitiolosta keskenään sopineiden kimppojen kanssa, ja vaikka pelaan sellaisissa yhä eri maissa, eri pelejä ja eri kokoonpanoin, on Kuopion 25.2.2012 Toto75-onnistumisemme julkinen ja jo lähes legendaariseksi kovettunut tarina. Kun saimme tuon voiton ja Fintoto kysyi minulta, haluaisimmeko tulla julkisuuteen, oli päätös minulle itsestään selvä. Olen omistanut ja kasvattanut hevosia lähes päivälleen 40 vuotta. Koska haluan hyvää raviurheilulle, halusin omalla tunnetuudellani tehdä palveluksen ravien järkipelaamiselle. Kun kimppalaiseni suostuvat sopimukseen, että en mainitse heitä nimeltä, annoin Fintotolle luvan paljastaa henkilöllisyyteni toimittajille. Vaikka olin kolmen hengen kimpan vähemmistöosakas yhdellä seitsemäsosalla, oli hevosten voittoisat todennäköisyysarviot tehty ESBC:n prosenteilla, ja olin kimpastamme ainoa, joka tunsi nimeltä yhdenkään Kuopiossa juosseen hevosen.
Itse kuponkien tekemisestä ja palauttamisesta vastaava ystäväni on oman alansa ekspertti - matemaattinen nero ja vieläpä ahkera. Tuo mies tutkii ja osaa muitakin pelejä niin hyvin, että hän jätti joitakin vuosia sitten erittäin hyvin palkatun arvostetun uran arvostetulla elämänalalla ja nauttii nyt riippumattoman pelisijoittajan kiehtovasta, vapaasta elämästä.
Toimintamallimme tuolloisella ravikimpallamme olikin pelata lähinnä jackpot-kierroksia siten, että tuo ystäväni - kutsuttakoon häntä tarinan sujuvuuden kannalta tästedes muutetulla nimellä "Kivenkääntäjä" - sai ESBC:n kaikille julkisessa myynnissä olleet hevosten todennäköisyysarviot kimppalappujemme pohjaksi. Sitten Kivenkääntäjä teki huolellisia laskelmia eduista, vaikeusasteista, yhteensopivuuksista, riippuvaisuuksista, analyysiriskistä jne. Lopuksi hän koosti suuren kokonaisuuden kuponkeja. Panoksemme olivat käytännössä aina viisinumeroisia.
Kuopion voittoomme sisältyi paljon draamaa. Esimerkiksi Lycker lämmitti todella huonosti. Laukka kilpailussa tuntui väistämättömältä. Soitin "Kivenkääntäjälle" ja vaadin, että pudotamme Lyckerin pois kaikilta kupongeilta. Kivenkääntäjä sanoi, että kuponkien muuttaminen olisi näin myöhäisessä vaiheessa mahdottomuus.
Raivostuin. Puhelumme päättyi siihen, että löin luurin Kivenkääntäjän korvaan. Onneksi Kivenkääntäjä on ystäväni 25-vuoden takaa. Hän tietää, että olen kiltti, hyvää luova ja haluava ihminen, vaikka viestintäni on joskus kulmikasta, ja vaikka minulla on räiskyvä karjalaispojan tempperamentti.
Näinollen Lyckerillä oli iso ylipaino kupongeissamme. No, hyvä niin, sillä hevosen valmentaja lisäsi etujalkoihin putsit. Lycker pysyi ravilla ja voitti hallitusti.
Miljoonavoittomme avain oli Mönster.
Kombinaatiopelissä on isojen ja pienten todennäköisyyksien oikea arvionti konkurssin ja taloudellisen riippumattomuuden välinen ero. Vahvasta suosikista voi tehdä perustuksen todella suureen osaan rivejä silloin, kun suosikki todella on jäänyt alipelatuksi. Vastaavasti pienten todennäköisyyksien hevoset voivat olla avaimia suurvoittohin tai köyhdyttäjiä kunnan multiin riippuen todennäköisyysarvioiden realistisuudesta.
Jos hevosen oikea mahdollisuus voittaa on 1% ja pelaaja harhautuu arviomaan hevosen voittotodennäköisyydeksi 4%, kulkee tuon merkin kautta järjetön määrä erittäin tappiollisen odotusarvon tarjoavia, erittäin harvoin osuvia rivejä. Tällaisten virheiden toistuminen vie kenen tahansa konkurssiin - sitä nopeammin, mitä nopeampaa robottia harhaisia arvioita tekevä hevospelaaja käyttää.
Jos sen sijaan hevosvedonlyöjä on oikeassa uskoessaan, että esimerkiksi Mönsterillä oli Kuopiossa 4% mahdollisuus, vaikka vain alle 1% yhdistelmistä sisälsi sen, voittaa pelaaja ennen pitkää miljoonia.
Kukaan ei voi tietää, arvottiinko Mönster Kuopiossa voittajaksi jakautumasta, missä sillä oli 1% vai 4% vai 6% mahdollisuus. Joka tapauksessa olimme nyt onnekkaita, kun talven menestystamma Rydens Cindy sattui laukkaamaan. Tosin tämäkään tapahtuma ei ollut niin mahdoton kuin pelaava populaatio rahoillaan äänesti.
Päätöskohteessa jännitys kääntyi lähes ahdistukseksi, kun moninkertaistukissamme ollut Tamil Photo otti sille harvinaisen laukan. Urhean juoksun tehnyt Ugo näytti voittajalta, mutta Swing King ehti juuri ja juuri ykköseksi maalipaalulla. Tuomas Pakkanen ajoi Swing Kingillä erittäin hyvin. Ojensin sankarilleni keväällä Vermossa kiitollisena pullon ESBC:n Bordeauxin liepeillä valmistettua nimikkopunaviiniä.
Jännittävimmät hetket olivat vielä edessä. Tiesimme, että jollakulla olisi miljoonan voitto, ja tiesimme, että sellaisen kuuluisi löytyä meiltä. Mutta ei vain löytynyt.
Olimme pelanneet eri tileiltä eri menetelmin, ja osa riveistä oli myös palautettu kupongeilla ystäviemme asiamiespisteisiin. Oli todella ahdistavaa etsiä voittokuponkia. Lopulta se löytyi - aivan oikealta paikaltaan, oikeassa rivikokonaisuudessa internetissä syötettynä. Ensimmäisessä adrenaliinin huuruisessa etsinnässä voittorivi oli vain mennyt silmiemme ohi.
Edellisen puolen vuoden ajan meillä oli ollut huono onni ravipeleissä. Hävisimme maalikuvia miljoonien edestä. Solvallassa 0,5-prosentin Ridgehead Elaine otti elämänsä ainoan voiton ja oli ainoa kupongiltamme puuttuva "mahdottomuus". Sitten kaksi miljoonaa muuttui tuhkaksi, kun Johanssonin ja Nurmoksen kaksi ylivoimaista 3-vuotista huipputammaa tuhoutuivat siten, että toinen pysähtyi täysin keulilta loppukaarteessa (piilevän kurkunpääntulehduksen aktualisoituessa) ja toinen 2-kertoiminen mankeloitui tämän toisen taa pussiin. Tällaisen jakson jälkeen miljoonavoittomme toi pikemminkin helpotuksen kuin riemun tunteen.
Juhlimme hillitysti. Saunoin. Vaimoni teki nakkikastiketta. Nukahdin helpottuneena. Kimppamme kanssa juhlimme vasta muutaman viikon kuluttua syömällä Chez Dominiquessa, missä yllätimme myös hyvää työtä tehneen ESBC:n ravityöntekijän tuhdilla nipulla viidensadan euron seteleitä. Sitä ennen vietin runsaan viikon Hong Kongissa ja Macaossa - huvikseni pokeria ja hevosia pienin panoksin pelaten, vanhoja ystäviä tavaten. Teetätinpä uuden pikkutakinkin Samilla.
Työpsykologisesti on oikein "palkita" itsensä ja läheisensä jollakin tavalla isojen onnenpotkujen jälkeen. Kombinaatiopelissä ja turnauspokerissa voitollinen odotusarvo realisoituu niin pitkien häviöputkien jälkeen, että voittavakin pelaaja saa melkein koko ajan olla surullinen ja turhautunut. Siksi on viisasta nauttia hetki voitoista - antamatta tietenkään onnistumisen tunteen haitata uusia päätöksiä tai työskentelymoraalia.
Englannin 3,5 miljoonaa puntaa eli lähes 4 miljoonaa euroa meille tuonut Scoop6-voitto toukokuun lopulla 2014 oli niin ikään onnekas tarina. Ellen olisi löytänyt tietyn lajikkeen espressokapselia kulhostani, emme olisi todennäköisesti saaneet noita rahoja ja ikimuistoista jännityskokemusta.
Joskus huhtikuun puolivälissä 2014 nautin nimittäin aamiaista keittiössäni ja selailin samalla Racing Postin i-pad-sovellusta. Katselin lähinä urheiluvedonlyöntisivuja. Olin jo lopettelemassa, kun minun alkoi tehdä mieli vielä kolmatta espresso-kuppia.
Aloin etsiä mielikahviani polettikulhostamme. En aluksi löytänyt. Ajattelin jo "olkoon sitten", kun käteeni osui kuin osuikin viimeinen kapseli suosikki-espressoani - juuri kun olin unohtamassa kahvin himoni ja sulkemassa i-padin.
Löydettyäni kahvin päräytin espresso-koneesta siis vielä yhden kupin. Avasin uudellen i-padin. Vasta nyt silmiini osui laukkapuolelta otsikko ennätyssuuresta Scoop6-kertymästä. Kukaan ei ollut saanut kiinni paikallista Toto6:tta viikkokausiin, ja kuollutta rahaa muhi potin pohjana jo miljoonia.
Scoop6 on vaikea peli, koska Englannin Tote valitsee siihen tahallaan jopa yli 20 hevosen tasoituslähtöjä. Niissä suosikinkin kerroin on lähes aina yli 5 - joskus jopa 10.
Mietin yhden aamupäivän ja tajusin, ettei pelikassani ole riittävän suuri lähteä pelaamaan yksin sinänsä huippuedullista Scoop6-peliä. Soitin siksi Suomen parhaimmille hevosvedonlyöjille. Kerroin heille pelistä, koska tiesin näillä miehillä olevan korkean kunniakoodin. Nämä miehet eivät pettäisi sanaansa tai itkisi lipevän, valehtelevan juristin suulla miesten tekemää sopimusta jälkikäteen kohtuuttomaksi. Tiesin, että jos soittaisin näille miehille ja sopisin, että he eivät saisi kertoa Scoop6:sta kolmannelle osapuolelle, voisin luottaa, että miehen sana pitää.
Ja pitihän se. Tai oikeammin, nuo osaavat ja rehelliset miehet syttyivät idealleni. Aloimme pelata Scoop6:tta. Oma osuuteni oli minimaalisen pieni, mutta tunsin iloa ja ylpeyttä, kun olin löytänyt huikean pelitilaisuuden. Autoin lisäksi marginaalisesti todennäköisyysarvioissa mm. Englannin tietokantojeni valmentajatilastojen poiminnoilla.
2000-Guineasin viikonloppuna meidän oli käydä huonosti. Päälähdön suosikki, muistaakseni Australian, oli jo kiinni voitossa, mutta sen voimat uupuivat Newmarketin kalkkiviivojen ylämäkeen. 40-kertoiminen yllättäjä tuhosi tuntemattomaksi jääneen vastustajamme unelman miljoonista. Kukaan ei tietenkään saanut tätäkään ylivaikeaa riviä kiinni. Jackpot vain jatkui ja kasvoi.
Elitloppet-lauantaina me sitten otimme sen sitten - tai neljännesosan siitä, 14 miljoonasta.
Yhteensä 8:sta Scoop6 täysosumasta saimme kaksi. Itse rivi pysyi koko ajan hyvin hajoituksemme raameissa. Katselin lähtöjä Solvallan lehdistöhuoneessa. Viimeisestä kohteesta meiltä puuttui muistaakseni vain kaksi hevosta. Olisin halunnut suojata näitä edes symbolisilla summilla. Tekstasinkin kimppamme pääomistajalle ja ehdotin suojausta. Tämä vastasi kuitenkin karskisti: "ei taida jaksaa".
No, pyysin sitten hiljaisuutta siirtyäkseni Solvallasta hotellille ja katsoakseni viimeisen lähdön arkistosta. Tässäkään ei tarvinnut jännittää - puuttuvat hevoset eivät olleet lähelläkään. Tekstasin kimppamme "käytännön miehelle" - "näkyvätkö rahat tilillä"? "Näkyvät", vastasi Robotti ja ilmoitti paikan Norra Bantorgetilla, jonne päämieheni olivat jo vieraanvaraisesti kutsuneet pari kymmentä suomalaista voittoamme juhlimaan.
Juhlat jatkuivat seuraavana päivänä Solvallassa ja vielä seuraavana iltana urheilubaarissa Kungsholmenilla. Kimppamme pääosakkaat tarjosivat kaiken yhä kasvaneelle suomalaisseurueelle, kun katselimme isänmaallisissa tunnelmissa MM-kiekon finaalia Venäjää vastaan.
Tarjoilijoita alkoi hirvittää laskumme kasvutahti ja oluttynnyreiden tyhjentyminen. Lopulta menin päätarjoilijan puheille ja kerroin sen, mitä luontaisen vaatimaton ja hiljainen kimppamme päämies ei ollut koskaan urheilubaarin omistajalle kertonut: sen tosiasian, ettei lasku olisi ongelma 3,5 miljoonaa puntaa juuri voittaneille, ennestäänkin miljoniia omistaville ja tuleviin miljooniin ammattitaidon omaaville miehille.
Meillä oli mahdollisuus voittaa vielä 5,5 miljoonaa puntaa lisää seuraavana viikonloppuna ns. bonuspotista. Tähän vaikeaan Yorkin tasoituslähtöön sai jokainen edellisenä lauantaina täysosuman saanut rivi yhden hevosen. Meidän kahdesta hevosestamme kumpikaan ei ollut lähelläkään, vaikka olimme valinneet ne hyvin Yorkin olosuhteisiin sopiviksi, ja vaikka niillä oli hyvät Rexratingit.
Outoa kyllä, pettymys ei tuntunut kovin pahalta. 5,5 miljoonan swingi tuntuu ihan erilaiselta, jos se on nollan kahdella puolella verrattuna siihen, että on pelkkää voitettavaa. Sain lisäksi symbolisen lohdutusvoiton - vähän toistakymmentä tuhatta puntaa- bookkaamalla kahta juoksijaamme sen verran kuin pystyin.
Yorkin matkani huipentui aitoenglantilaiseen kaaokseen. Sinänsä tasokkaaseen vanhan liiton hotelliin tuli aamulla aiheeton palohälytys. Venäjän murretta puhunut epäkohtelias siivooja ajoi minut ulos huoneestani - paljain jaloin, ilman tietokonetta. Tämä ja siitä aiheutunut jatkokaaos aiheutti, että en pystynyt pelaamaan ko. sunnuntain Mikkelin jackpot T7:aa. Menetin luultavasti kymmenisen tuhatta tuon palohälytyksen takia.
Mutta vaikeista hevospeleistä odotusarvoa voittava sijoittaja kohtaa onnekkaita ja epäonnekkaita, usein itse hevosista riippumattomia sattumia, kuten edellä tarinoitu osoittaa.
Kimpoissa vuoristorata tasoittuu aavistuksen verran. Mikä lämpimintä, lähellä on ihmisiä, joista saa vertaistukea - tai juhlakumppaneita.
Uutiset ja blogitekstit RSS-syötteenä