Kategoria:
Blogi
Haluaa vaan ei saa
Laskin 80-luvun lopulla Lontoossa kertoimia kansainväliselle vedonvälittäjälle.
Aina huhtikuun lopulla toimistollemme saapui työnantajani ruotsalaisia suurpeluriystäviä. Nämä istuivat alas ja alkoivat vertailla suurten englantilaisbookkereitten kupongeilleen painamia jalkapallokertoimia. Varsin mekaanisesti ruotsalaiset piirsivät pelirivejä joukkueista, jotka tarvitsivat pisteitä mestaruuteen tai sarjatason nostamiseen/säilyttämiseen.
Nuo Tukholman ja Borlängen iso nimet tapasivat myös vuokrata näyttäviä autoja, joilla he kiersivät sitten katsomassa alasarjojen pelejä paikan päällä - mieluiten etelän kauniissa pienissä rantakaupungeissa.
Ruotsalaiset sanoivat joka vuosi voittaneensa "hyvin". Pelien pitäminen vain omassa tiedossa ja tarkoista rahasummista vaikeneminen kuuluu vakavasti otettavien pelisijoittajien kunniakoodiin, joten en voi mennä vannomaan, kuinka paljon "viikingit" ryöstivät Englannista, mutta miesten elämäntyyli viittasi siihen, että jostain rahaa tuli.
Kartutin itsekin varovaisesti pientä pelikassaani näillä motivaatio-otteluilla. Pelasin kuitenkin paljon valikoidummin kuin ruotsalaiset ystäväni tai työpaikkani muu väki. Halusin, että motivaatio oli lisäbonus sille, että jokin putoamista vastaan taisteleva joukkue olisi ollut muutenkin aliarvostettu ja siten hyvä sijoituskohde.
Tutkijasielu kun olen, innostuin myös selvittämään, kuinka paljon motivaatio nosti joukkueiden voiton mahdollisuuksia ja tuottoja. Tutkimustulos oli melko lailla odottamani.
Putoamista vastaan taistelleet joukkueet voittivat paljon normaalitilannetta useammin.
Poikkeuksen muodostivat koko vuoden selkeästi alisuorittaneet "romahtajat". Nämä eivät parantaneet uhan alla vaan putosivat kuin kivet.
On mahdollista, että huonon hengen tultua joukkueeseen kukaan ei enää oikeasti välitä. "Pudota tai ei, ketä kiinnostaa".
Putoamisviivan ympäristön joukkueiden kertoimet säilyivät kohtalaisina lisämotivaatiosta huolimatta. Siksi niillä teki pientä tuottoa.
Noususta taistelivat joukkueet olivat usein lähtökohtaisesti niin ylipelattuja, ettei tutkimukseni mukaan niillä saavuttanut etua motivaatio-otteluissakaan.
Tuohon aikaa englantilaiset vedonvälittäjät vaativat riveihin yleensä viittä kotivoittajaa tai vähintään kolmea vierasvoittajaa. Tämä lisäsi varianssia, mutta pyrin löytämään riveihin riippuvaisuuksia. Minulle kävi ihan hyvin, kun olin onnekas muutamalla kerralla.
En muista tarkkaa vuotta, mutta yhtenä keväänä, kun KooKoo ja Ässät taistelivat SM-liigasta putoamista vastaan, aiheutin maksuvaikeuksia Highgate-nimiselle toimistolle motivaatio/riippuvaisuus-triploillani. Minua kaksikymppistä pojankloppia imarteli myös suuresti, kun jälkikäteen kuulin Highgatella työskenneeltä suomalaistytöltä, että peleistäni oli erikseen varoitettu.
Tuohon aikaan vedonvälittäjien skaalat olivat nykyistä tiukempia. Voitoista piti maksaa vedonlyöntivero. Silti pidin yli 10% voittomarginaalin.
Tuota taustaa vasten on jännittävää havaita, ettei motivaatio-otteluilla voita enää nyt neljännesvuosisadan vierähdettyä. Tietyissä tilanteissa on tuottavaa jopa pelata motivaatiojoukkueita vastaan!
Vedonlyöjät ja kertoimenlaskijat ovat yksinkertaisesti viisastuneet tässäkin asiassa. Oppi ja tieto leviää - paljon vaikeamminkin hahmotettavissa asioissa. Lisäksi darwinismi jyllää tälläkin vapaan luonnon taistelukentällä: huonot pelaajat menevät poikki ja kyllästyvät, hyvät kasvattavat panoksiaan. Näinollen tuottavien ideoitten kertoimet putoavat pitkällä aikavälillä.
Motivaatio-otteluiden edullisuuden heilahtaminen Ei-Motivaatio-otteluiden edullisuuteen ei johdu pelkästään vedonlyöjien viisastumisesta. Myös urheilu on muuttunut.
Englantilaiset jalkapalloilijat ovat tänä päivänä työstään ylpeitä ammattiurheilijoita. "Merkityksettömään" peliin mennään nyt yö nukuttuna, dieettiä ja "raitis-ilta"-periaatetta noudattaneena. Kukaan ei halua tulla fanien pilkkaamaksi sosiaalisessa mediassa tai menettää neuvotteluasemaansa seuraavan kauden sopimukseen heittäytymällä kesälomajuopoksi jo ennen paria viimeistä ottelua. Näinollen motivaatiomattomatkin joukkueet ovat nykykeväinä paljon suorituskykyisempiä kuin 80-luvulla, jolloin kahta tuoppia ottelulauantain lounaalla ei kummeksuttu Englannissa.
Joten niin oudolta kuin se kuulostaakin: pelaa keväällä enimmäkseen motivaatio-joukkueita vastaan. Me ESBC:llä etsimme Sinulle toki parhaat ja tuottavimmat erikoistilanteet molempiin suuntiin, mutta jos jostain syytä päätät tehdä pelipäätöksesi ilman apuamme, on nyrkkisääntö pelata motivaatiojoukkueita vastaan. Kaverisi nauravat, mutta voitat riittävän usein korkeilla kertoimilla. Jopa joukkueet, "joilla on mestaruus omissa käsissä" kompuroivat yllättävän usein. Varsinkin tasoitusten turvin niitä vastaan kannattaa pelata.
Voiton haluaminen ei takaa sen saamista.
Uutiset ja blogitekstit RSS-syötteenä